Virtuaalinen ja monipaikkainen Maaseutuparlamentti sai täydet pisteet
Virtuaalisena ja monipaikkaisena tapahtumana järjestetty Maaseutuparlamentti sai aikaan innostunutta pöhinää ja valtavan kehuvyöryn. Tapahtuma striimattiin suorana maailman maaseutupääkaupungista, Etelä-Pohjanmaan Kurikasta. Vaikka yleisöä ei ollut paikan päällä, kertyi ruutujen taakse pitkin Suomea runsaslukuinen joukko osallistujia. Tapahtuma tavoitti virtuaalisella alustalla lähes tuhat osallistujaa, livestriimin kautta parhaimmillaan yli 3000 henkilöä ja somessa jopa yli puoli miljoonaa!
Tapahtuma koostui livelähetyksen lisäksi kymmenistä inspiroivista työpajoista ja tietoiskuista sekä monipaikkaisesta ohjelmasta, jota järjestettiin eri puolilla Suomea niin livenä kuin verkon välitteisesti. Virtuaalisella alustalla pystyi katsomaan myös erilaisia videotervehdyksiä ja esittelyitä. Yhteinen keskustelu soljui päälähetyksen aikana aktiivisena tapahtuma-alustalla – osallistujien välille syntyi aitoa vuorovaikutusta ja tapahtumatunnelmaa etäisyyksistä huolimatta.
– Maaseutuparlamentti on ollut mahtava! Valtavan suuret kiitokset ja aplodit keskustelijoille, järjestäjille, osallistujille ja ihanille juontajille! Kiitos upeasta, inspiroivasta tilaisuudesta! Mahdollistetaan maaseudun tarinan jatkuminen – kaikki yhdessä, osallistujat hehkuttivat tapahtuman jälkeen.
Ideoita ja eväitä
Maatalousalan suurimmaksi tubettajaksi itseään tituleeraava Miika Soini Isostakyröstä oli hänkin innoissaan onnistuneesta tapahtumasta.
– Paljon hyviä ideoita! Itselleni tapahtuma loi yhä lisää luottoa maaseudun hyvään ja positiiviseen tulevaisuuteen! Olin muun muassa POP Pankin pitämässä Onnistu sukupolven- ja omistajavaihdoksissa -työpajassa, jossa saatiin ammattilaisten käytännönvinkkejä muun muassa rahoituksen näkökulmasta. Lisäksi osallistuin Laajakaista maaseudun elinvoimainvestointina (Kuntaliitto) sekä Maatilojen ja esineiden internet (Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK) työpajoissa. Onnistuneet hienosti, ehkä olisi ollut kiva, että enemmän olisi ollut osallistujia ja lisää ideoita tullut myös muilta katsojilta, mutta kaiken kaikkiaan tosi mahtavaa ollut ja kiva ollut osallistua etänäkin, Miika kehuu.
Miikan Youtube-kanava Muwex keskittyy maatalouden arkipäivään sekä muun muassa erilaisten työkoneiden ja maatilan vuoden kierron tapahtumien esittelyyn. Kanavalla on yli 19 000 tilaajaa.
Reilu siirtymä ja kestävä kehitys herättelivät
Maaseutunuorten asiamies Meri Remes MTK:sta oli vastuuhenkilönä Reilu siirtymä ja huoltovarmuus -työpajassa, mistä hänelle jäi onnistunut kokemus.
– Oli kiinnostavaa, että mukana oli keskustelijoita eri näkökulmista: metatasosta peltotasoon ja kv-kontekstista kansallisiin intresseihin. Työpajassa todettiin esimerkiksi, että reilun siirtymän reiluus syntyy kestävän kehityksen kaikista ulottuvuuksista, ei ainoastaan talouden näkökulmasta. Selvää oli, ettei aihepiiristä ole vielä käyty tarpeeksi keskustelua, vaikka kaikki ehkä tuntuukin ”itsestään selvältä”. Sitä se ei kuitenkaan ole, hän toteaa.
Leader Aktion Österbottenin järjestämässä Kestävää kehitystä paikallisesti -työpajassa aiheena oli kestävä kehitys Leader-toiminnan lähtökohdan, paikallisuuden ja ruohonjuuritason näkökulmasta.
– Keskustelua syntyi hyvin, vaikka hieman jäin itse kaipaamaan aitoa kohtaamista ja vuorovaikutusta, mitä ei verkkovälitteisesti onnistu saamaan. Käytimme työpajassa Topaasian Kestävän kehityksen korttipakkaa, mikä sopi tähän mainiosti. Niiden avulla muun muassa määriteltiin, mitä toimenpiteitä jokainen voi itse tehdä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia liittyy hiilineutraaliuden saavuttamiseen, kertoo työpajaa vetänyt Piritta Syrjälä.
Vuoropuhelua ja ääntä kylistä lisää!
Maallemuuttoasiamies Johanna Niilivuo Suomen Kylät ry:stä piti Maaseutuparlamentin tunnelmaa loistavana.
– Valinnanvaikeus iski työpajojen ja tietoiskujen monipuolisuudessa! Myös fyysiset puitteet Kurikan Kampuksella olivat hienot, hän kiittelee.
Johanna veti Saako maalle muuttaa -työpajaa, missä keskusteltiin kuntien ja kylien yhteistyöstä sekä vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta vakituiseksi.
– Kylien ja kuntien aktiivista vuoropuhelua pitää lisätä esimerkiksi alueparlamentteja tai kumppanuuspöytiä perustamalla. Tarvitaan hyvää yhteistyötä ilman vastakkainasettelua. Kuntastrategioihin olisi hyvä saada nostettua elävien kylien merkitystä. Eli pidetään ääntä kylistä; julkinen paine vaikuttaa päättäjiin. Toimitaan positiivisen kautta, Johanna kannustaa.
Nuorten johtama kunta -työpajassa luotiin unelmien kuntaa sekä konseptoitiin kunta, jonka teemana olisi Onnellisuus ja osallisuus. Keskustelussa futuristi Perttu Pölönen, Vaalan kunnanjohtaja Miira Raiskila, Etelä-Karjalan maakuntaliiton johtaja Markus Hirvonen ja Suomen nuorin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Milla Veteläinen keskustelivat siitä, miten kunnista tehdään vetovoimaisia nuorille ja miten kuntalaiset saadaan viihtymään kunnassa. Työpajassa myös vieraat saivat kommentoida.
– Keskustelijoiden ja osallistujien mielestä tällainen konsepti tiivistää hyvin sen ajatuksen, miten maaseutukuntia kannattaa kehittää: jokainen voi olla oman onnellisuutensa seppä, osallistumalla päätöksentekoon ja korjaamalla asioita, jotka omaa onnea estävät. Keinoina osallisuuden parantamiseksi mainittiin pikagallupit, kansalaisraadit, osallistava budjetointi ja ennen kaikkea nuorten osallisuuden tukeminen nuorisovaltuuston tai muun vaikuttajaryhmän kautta, tiivistää työpajan fasilitaattori Hanna Kivimäki.
Monipaikkaisesti ja paikkariippumattomasti
Monipaikkaista ohjelmaa oli tarjolla lukuisilla paikkakunnilla. Osa tapahtumista toteutettiin paikallisesti livenä: oli kyläkierroksia, retkiä ja kyläseuran avoimia ovia. Myös verkkovälitteisiä työpajoja pidettiin. Yksi niistä oli Visiosta askelmerkkeihin työpaja, missä pohjustettiin monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden strategioita.
– Vaikka nämä asiat ovat jo yleisellä tasolla tuttuja, niiden rakenteellisia vaikutuksia ei tunnisteta. Tästä syystä on tärkeää saada monipaikkaisuuteen ja paikkariippumattomalle työlle omat valtakunnalliset strategiat. Suomen tulisi olla myös aktiivisesti vaikuttamassa EU-tasolla, että sen politiikoissa ja kehittämistoimissa tunnistetaan monipaikkaisuus ja paikkariippumattomuus, erityisesti osana maaseutupolitiikkaa. Paikkariippumattomasta työstä voisi tulla Suomelle globaali kilpailukeino, summaa yksi työpajan vetäjistä, Heli Talvitie, Leader Aisapari ry:stä ja Maaseutupolitiikan Tuuma-verkostosta.
Tämänkertainen Maaseutuparlamentti osoittikin sen, että Suomessa ollaan jo pitkällä monipaikkaisessa ja paikkariippumattomassa työskentelyssä. Seuraavan kerran Maaseutuparlamentti järjestetään Nurmeksessa vuonna 2024.
Teksti: Susanna Korkiatupa
Kuva: Maa- ja metsätalousministeriö