Hiiliviisas maaseutu: Uusiutuvaa energiaa, kestävää matkailua ja verkostoitumista

Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala kertoo, että Isojoella on tuulivoimahankkeita kaikkiaan noin sadan voimalan edestä. Hankkeista osa on vielä kaavoituksessa, osa tulossa kaavoitukseen, osa rakenteilla ja osa jo valmiinakin.

– Ensimmäisissä hankkeissa rakennetut 12 voimalaa valmistuivat 2019, ja tänä vuonna samalle alueelle valmistuu toiset 12 voimalaa. Kunnan alueella on käynnissä kolmen eri toimijan hankkeita, hän kertoo.

Pohjalaismaakunnissa ja Pohjois-Pohjanmaalla tuuliolosuhteet ovat mainiot tällaisille hankkeille. Myös Isojoen ympäryskunnissa on käynnissä useita hankkeita.

Ilmaston lisäksi taloudellinen hyöty

Isojoella kuntastrategiassa on montakin kohtaa, jossa yhtenä ratkaisuna tuulivoima on ollut.

– Toki meillä on hiilineutraalius- ja ilmastotavoitteet mukana. Tavoitteemme on pysyä itsenäisenä kuntana ja pystyä turvaamaan peruspalvelut jatkossakin. Tuulivoimaloista kuntamme saa huomattavat kiinteistöverotulot, mikä palvelee kaikkia kuntalaisia, hän kertoo.

Tuulivoimaloiden rakennusvaihe tuo työtä paikallisille ja vaikuttaa aluetalouteen positiivisesti.

– Vaikka hankkeet eivät välttämättä tuo pitkäaikaisia työpaikkoja kuntaan, ne työllistävät rakennusaikana todella hyvin. Lisäksi maanvuokraajat ja paikalliset metsänomistajat saavat vuokratuloja.

Herralan mukaan yhden voimalan rakentamisesta jää noin 10–20 prosenttia aluetalouteen. Sadan voimalan kokonaisinvestointi on noin 1–2 miljardia euroa. Sillä on merkittävä vaikutus.

– Maanrakennusyritykset ovat saaneet hankkeista hyvin töitä. Osa on pystynyt laajentamaan toimintaa muualle Suomeen vastaaville työmaille, kun tarvittavaa osaamista on kertynyt. Pikkuhiljaa alueellamme sijaitsevat voimalat muodostavat jo niin laajan huoltotarpeen, että vaikutuksena tulee myös pysyviä työpaikkoja.

Energiapositiivinen, omavaraisuuteen kannustava kunta

Isojoella tuulivoimaloiden vaikutus päästöihin näkyy jo nyt: aikavälillä 2007–2020 päästöt ovat tippuneet jo 50 prosenttia. Käynnissä olevien tuulivoimalahankkeiden valmistuttua näyttää siltä, että kokonaispäästöistä on pystytty vähentämään jopa 80 prosenttia vuodesta 2018 lähtien.

– Meillä tuotetaan huomattavasti enemmän uusiutuvaa energiaa, mitä kunnassamme yhteensä edes kulutetaan. Olemme energiapositiivinen ja pian myös hiilineutraali kunta, Herrala toteaa.

Toki kunnassa tehdään muitakin ilmastotekoja. Isojoki on esimerkiksi mukana Energiaomavarainen seutu -hankkeessa, joka on yhteinen muun muassa Teuvan kunnan ja Kauhavan kaupungin kanssa.

– Hankkeella edistetään uusiutuvan energian ja energiaomavaraisuutta kasvattavia investointeja kuntaan. Esimerkiksi biokaasuun ja aurinkoenergiaan liittyvien investointien lisääminen ovat tavoitteissa. Lisäksi tavoitteena on tuottaa kuntalaisille tietoa, miten he voisivat omassa arjessaan edistää ilmastoviisaita tekoja, kertoo Herrala.

Suomalainen maa- ja metsätalous on valvottua ja tarkkaan säädeltyä. Molemmat sektorit ovat myös aikamoisia hiilinieluja: vaikka vuosittain käytetään resursseja, niin samalla myös jatkuvasti kasvatetaan, mikä nielee hiiltä.

– Jos ajatellaan vaikkapa hiilineutraalia maitoa, niin sitä kohtihan Suomessa ollaan menossa. On järkevämpi olla omavarainen ja syödä puhdasta suomalaista ruokaa mieluummin kuin kaukaa tuotua. Aika paljon pienempi hiilijalanjälki on ruualla, joka on tuotettu kestävin menetelmin lähellä, Herrala sanoo.

Kestävän matkailun Geopark

Isojen kunta on mukana Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkissa, joka on yhdeksän kunnan yhteinen ponnistus. Unescon Geopark-status saatiin alueelle vuonna 2020.

– Geoparkin saamiseksi ja ylläpitämiseksi teemme aivan uutta matkailuyhteistyötä yli kuntarajojen. Jokainen kunta laittaa hieman rahaa yhdistykseen, joka pyörittää Geoparkia. Hankehaun kautta olemme saaneet miljoonien edestä hankerahoitusta, jolla on kehitetty alueelle infraa, tehty paikkoja saavutettavammiksi, parannettu markkinointia ja tiedottamista sekä tehty koulutusyhteistyötä kestävä matkailu -teemalla, listaa Herrala.

Raha, jonka kunnat sijoittavat, tulee moninkertaisena takaisin.

– Suomessa vielä hieman tuntematon Unescon Geopark tiedetään hyvin maailmalla. Geoparkit pitävät sisällään luontokohteita, geologiaa ja kulttuuria. Kaikki pohjautuu kestävään matkailuun, jossa muun muassa huolehditaan luonnosta, kunnioitetaan kulttuuriperinteitä ja suositaan lähimatkailua, hän kertoo.

Geopark tarjoaa verkostoitumisalustan myös matkailuyrityksille. Yhdistyksen piirissä järjestetään tapaamisia ja yritykset tekevät yhteistyötä.

Yhteistyötä kannattaa aina tehdä

Isojoella verkostoituminen ja yhteistyö muiden kanssa näkyy muuallakin. Kestävän matkailun ja energia-asioiden lisäksi kunta on mukana Kuntaliiton 2019 perustamassa Pienten kuntien verkostossa.

– Pienten kuntien verkosto on kaikille alle 10 000 asukkaan kunnille avoin. Olen Länsi-Suomen alueen edustajana verkoston puheenjohtajistossa. Verkosto on vähän ”korona-ajan lapsi”, eli emme ihan valtavasti ole vielä päässeet tapaamaan livenä, Herrala naurahtaa.

Vaikuttamistyötä on silti jo tehty, päästy tapaamaan ministereitä ja otettu kantaa esimerkiksi laajakaista-asetukseen.

– Tärkeintä on keskinäinen tuki ja keskustelu. Olemme saaneet aikaan jo hankeyhteistyötä esimerkiksi rakennusvalvonnan digitalisointiin. Hankkeen rahoitus on 447 000 euroa ja sen päähakijana on Rääkkylän kunta. Monissa pienissä kunnissa ei ole resursseja edistää palveluiden sähköistämistä yksin. Nyt tässä valtiovarainministeriön rahoittamassa hankkeessa sähköistetään 22 kunnan rakennusvalvonnan asiointi- ja lupapalveluita yhdessä, Herrala kiittelee.

Myös Isojoen kunnan strategian tavoitteena on helpottaa asukkaiden asiointia kuntaan päin ja digitalisoida palveluita. Yhteistyötä tekemällä päästään hyviin vaikutuksiin.

Teksti: Susanna Korkiatupa
Kuva: Mia Perkiö