Oman maailman rakentamisesta
Maaseudulla elo on mielestäni elämäntapa, vähän niin kuin maanviljelykin, taidemaalarin toimi, muusikon ura tai pienyrittäjänä puskeminen. Toiminta ei välttämättä perustu suuriin tuloihin ja mahtavaan menestykseen.
Elo ja elämisen laatu perustuu rahan sijasta vapauteen, siihen tunteeseen, että olet itse oman pienen läänisi herra, saat itse päättää mihin sitä viet, koska ja kuinka.
Ei tarvitse enää miettiä, mitähän sitä puuhaisi?
Kun ostat oman rintamamiestalon tai kaks fooninkisen, tai vaikkapa normi omakotitalon piharakennuksineen pellon laidalta, sinun ei tarvitse enää koskaan miettiä, mitähän sitä puuhaisi? Kun ensimmäistä kertaa kuljet omalla maalla, oman pihan poikki, tunnet sitä samaa salakavalaa maauskoa mikä meihin kaikkiin maalaisiin on istutettu. Tunnet pienen ylpeyden tunteen, - minä omistan tämän maan allani.
Maata ei tehdä enää lisää, sitä kannattaa hankkia ja tämä meidän pieni tilkkumme pellon reunalla ei katoa koskaan mihinkään. Olemme osa tätä luontoa, suomalaista maata. Sitä voi ottaa kouraan ja puristaa, siihen voin istuttaa vaikka pihakoivun uuden tulijan kunniaksi. Maa allasi huokaa; hienoa ettei tämäkään asumus jäänyt tyhjäksi. Maalla jalkojesi alla ei sinänsä olisi ollut mitään hätää, ei kiirusta. Maa pysyy, ihmiset sen päällä vaihtuvat.
Kun kuljet pihamaalla, näet mahdollisuuksia
Tosiaan, onnittelut! Olet saanut ensimmäisen puraisun omakotitaloasumiseen. Ensimmäisten kuukausien talon, pihamaan ja ulkorakennuksesta löytyneiden vanhojen tavaroiden ihmettelyn jälkeen, alkaa tulla suunnitelmia. Kun kuljet pihamaalla, näet silmissäsi pihasaunan, paljun sen vieressä, angervot kiertäen ringissä. Olisiko sauna punainen, vai ruskea? Ovet ainakin samaa keltaista kuin aitassa. Laittaisiko terassin pellolle päin, jolloin näkisi kauas, vai männikköä kohti, jolloin voisi seurata sarvipöllöpentujen lentoharjoituksia? Pohdittavaa riittää, mukavaa sellaista. Puuhastelusta ja suunnittelusta tulee mukava henkireikä, oman työn vastapainoksi.
Se on selvä, että öljylämmitys kannattaa vaihtaa maalämpöön mitä
pikemmin, sen parempi. Osa maaseudulla asumisen viehätyksestä on se
ettei se maksa kauheasti. Kun heti muuttaessaan tekee isot remonttiasia
kuntoon, kuten lämmityksen nykyaikaistamisen, uuden ulkofoorin ja
tuulensuojalevyjen asentamisen. Näiden alkuinvestointien jälkeen, isoa
parinsadan neliön taloa voi asua noin 200 euron kuukausikustannuksella. Se
luon omaa hienoa fiilistä, kun kaikki raha ei mene asumiseen.
Tai no, meneehän se siihen. Tekee mieli tehdä vähän isompi terassi, toinen vierasmaja, oma avantopaikka, hankkia vähän metsämaata, jossa voisi puuhastella polttopuita. Isäni sanoi aikoinaan, silloin kun tilan ostin, että kaikki raha menee huomaamatta tänne. Ja niinhän se on mennyt. Oman maailman rakentamiseen. Kun itse ihmettelet, suunnittelet, rakennat, epäonnistut ja välillä onnistut on elämän laatu mallillaan. Oman tontin rajat on juuri sopivan kokoinen maapallo jota voi yksi ihminen tai perhe pyörittää, niin että varmasti käsittää mikä mihinkäkin vaikuttaa ja mitä meidän teoilla on tähän merkitystä.
Muistakaa myös pysähtyä ja nauttia kättenne töitä
Maaseudulla on helppo tehdä konkreettisia asioita esimerkiksi ilmaston hyväksi. Vaihtaa maalämpöön, laittaa aurinkopaneeleita, kasvattaa itse ruokaansa, tehdä hyötyliikuntaa, käydä kalassa, harrastaa mikromatkailua omassa pihapiirissä tai lähimatkailua metsässä tai voi huristaa sähköautolla kaupunkiin ja tuntea sen kutkuttava kiireen tunteen. Se on hyvä aina silloin tällöin kokea. Sieltä on mukavaa palata omalle kotiplaneetalleen.
Yhden asian haluan vielä muistuttaa. Jos oikeen olet päässyt puuhastelun ja rakentamisen makuun, muista myös pysähtyä ja istahtaa puolison ja lapsien kanssa terassille. Istukaa siinä kaikessa rauhassa ja ihailkaa kättenne töitä. Se monta kertaa unohtuu, kun maailman rakentaja näkee vain joka paikassa korjattavaa ja parannettavaa. Siis, muistakaa nauttia olosta!