Maa- ja metsätaloudessa on laaja kirjo keinoja, joilla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään
Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kansallisen ja EU -tavoitteen ohella myös kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää fossiilisten päästöjen merkittävän vähentämisen lisäksi hiilen poistamista ilmakehästä. Jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa, on välttämätöntä edistää hiilen sitoutumista puustoon ja muuhun kasvillisuuteen sekä sen varastoitumista maaperään. Tässä maankäyttösektori on avainasemassa.
Maankäyttösektorilla tarkoitetaan metsätaloutta, maatalousmaata sekä maankäytön muutoksia, siis esimerkiksi sitä, kun metsää raivataan rakentamisen tieltä tai pelloksi, tai vastaavasti sitä, kun joutoalueille istutetaan uusi metsä. Maankäyttösektori on yksi YK:n ilmastosopimukselle raportoitavista sektoreista.
Maa- ja metsätalous tuottavat ihmisille välttämättömiä asioita – ruokaa, raaka-aineita ja energiaa – sekä tuovat työtä ja toimeentuloa ihmisille eri puolilla maata. Maankäytöstä aiheutuu kuitenkin myös päästöjä, joita tulisi vähentää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tiukentuvat ilmastotavoitteet velvoittavat kaikkia toimialoja päästöjen vähentämiseen. Lisäksi maankäytöllä on vaikutusta veden kiertoon ja laatuun, paikallisiin sääolosuhteisiin sekä luonnon monimuotoisuuteen. Eri tavoitteiden toteuttaminen voi sisältää ristiriitoja, joiden sovittaminen yhteen on tärkeää.
Laaja kirjo erilaisia ratkaisuja
Ilmastovaikutusten lisäksi ilmastotoimia suunnitellessa tulee huomioida monia muitakin asioita, kuten paikallistalous, kestävä arki ja vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Keskustelu maa- ja metsätalouden ilmastotoimista tuntuu usein jumiutuvan muutaman kärjekkään teeman ympärille. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että monen ristiriitaisenkin keinon kohdalla on olemassa laaja kirjo erilaisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan ylläpitää ja vahvistaa hiilinieluja sekä -varastoja.
Paraikaa ympäri maata on käynnissä lukuisia maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa yhdessä maanomistajien, yritysten ja tutkijoiden kanssa tutkitaan ja kokeillaan, millaiset keinot parhaiten tukisivat esimerkiksi maaperän hiilensidontaa ja auttaisivat vähentämään turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä. Maankäyttösektorin ilmastotoimien avulla saamme tietoa ja kokemusta, jonka avulla voidaan löytää erilaisille tiloille ja erilaisiin olosuhteisiin parhaiten sopivia käytäntöjä. Kannustamalla näiden ratkaisujen käyttöön voidaan samalla sovittaa yhteen erilaisia tarpeita ja pyrkimyksiä. Tavoitteena tulisi olla mahdollisimman vähäpäästöinen arki ja toiminta.
Maankäyttösektorille, eli metsätalouden, maatalousmaiden ja kosteikkojen muodostamalle kokonaisuudelle, laaditaan myös parhaillaan ilmastosuunnitelmaa (MISU). Suunnitelmassa määritetään ne keinot, joihin panostamalla vähennetään metsätalouden, maatalousmaan ja muun maankäytön ilmastopäästöjä sekä vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja. Suunnitelmassa arvioidaan myös, millaisia vaikutuksia toimenpiteillä olisi työllisyyteen, talouteen ja luonnon monimuotoisuuteen ja miten voidaan varmistaa, että toimenpiteet voidaan toteuttaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
Hiilestä kiinni mukana Maaseutuparlamentissa
Maaseutuparlamentissa sinulla on mahdollisuus vaikuttaa ilmastosuunnitelman valmisteluun osallistumalla maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -työpajoihin:
- Tiistaina 28.9 klo 12 pidetään nuorille suunnattu työpaja, jossa keskustellaan maaseudun ratkaisuista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Jos et pysty osallistumaan keskusteluun päivällä, on samasta teemasta iltatilaisuus klo 17 alkaen (monipaikkainen, verkkotilaisuus).
- Keskiviikkona 29.9 klo 13 työpaja ”Maatalousmaa päästölähteestä hiilinieluksi”, jossa teemana on viljelyn mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Tervetuloa keskustelemaan työpajoihin muun muassa siitä, millaisia keinoja maaseudulla ja maataloudessa tulisi käyttää ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kenen tulisi tehdä päästövähennyksiä tavoittelevia toimia? Miten eri ilmastotoimiin tulisi motivoida ja kannustaa? Mitä muita hyötyjä toimenpiteistä voisi olla? Millaisia haittoja niistä voisi tulla ja miten haittoja voisi pitää mahdollisimman vähäisinä?
Työpajojen tuloksia hyödynnetään maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelussa.